Olenko raskaana? Uskoisin, etten ole. Olenko alkoholisti tai, mikä pahempaa, absolutisti? Onko minulla lääkekuuri päällä? Olenko krapulassa? Ei. Mieleni teki tänään karpalomehua. Siksi tartunkin kirjoituksissani vallitseviin asenteisiin, joiden mukaan olet vapaa tekemään mitä haluat, kunhan seuraat esimerkkiäni.
Harva joutuu nykymaailmassa puolustamaan tekemisiään niin perusteellisesti kuin hän, joka valitsee suuren yleisön silmissä väärin. Mehun tai veden juominen yleisellä paikalla saa sinut vaikuttamaan puolison lähettämältä vakoojalta tai vähintäänkin idunpurijahipiltä, johon ei voi luottaa. Ihminenhän on rehellinen vain humalassa, sanotaan.
Televisiokanavat tukevat tätä käsitystä- miksi näyttää viikonloppuisin laatuohjelmia, koska ihmiset ovat radalla. Ainakin heidän pitäisi olla. Loput varmasti virkkaavat pitsiä tai lukevat muinaisen Egyptin historiaa. Ei heitä kannata viihdyttää, tuskin edes ymmärtävät moisen kapistuksen päälle. Mahtavatko edes sähköä käyttää periaatesyistä.
Minä en ole hyvä, muut eivät ole pahoja. Joskus syön jäätelöä, joskus vaahtokarkkia. Mutta ainakin annan muiden syödä salmiakkia. Oman valintansa mukaan.
